Lyhyt vastaus
Toistaiseksi voimassa olevan asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanomisaika on vuokralaiselle yksi kuukausi. Vuokranantajalle se on kolme kuukautta, tai neljä kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta (laki asuinhuoneiston vuokrauksesta, AHVL 52 §). Irtisanomisaika alkaa kulua sen kuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on tehty. Irtisanominen tehdään kirjallisesti, ja ilmoitus on annettava vastaanottajalle tiedoksi todisteellisesti (54 ja 13 a §). Säännöt muuttuivat 1.10.2026. Ennen sitä tehdyissä sopimuksissa vuokranantajan irtisanomisaika on kuitenkin edelleen kuusi kuukautta, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden.
Irtisanomisajat yhdellä silmäyksellä
| Tilanne | Sopimus tehty 1.10.2026 tai myöhemmin | Sopimus tehty ennen 1.10.2026 |
|---|---|---|
| Vuokralainen irtisanoo | 1 kuukausi | 1 kuukausi |
| Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde kestänyt alle vuoden | 3 kuukautta | 3 kuukautta |
| Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde kestänyt 1–2 vuotta | 3 kuukautta | 6 kuukautta |
| Vuokranantaja irtisanoo, vuokrasuhde kestänyt vähintään 2 vuotta | 4 kuukautta | 6 kuukautta |
Ennen 1.10.2026 tehtyihin sopimuksiin sovelletaan vuokranantajan irtisanomisajassa vanhaa sääntöä, elleivät osapuolet ole lain voimaantulon jälkeen sopineet toisin (muutoslain 531/2026 voimaantulosäännös). Ehto, joka lyhentää vuokranantajan tai pidentää vuokralaisen irtisanomisaikaa, on mitätön (52 §).
Mikä muuttui 1.10.2026?
- Vuokranantajan pidempi irtisanomisaika lyheni kuudesta kuukaudesta neljään, ja se tulee käyttöön vasta kahden vuoden vuokrasuhteen jälkeen (aiemmin yhden vuoden). Muutos koskee 1.10.2026 ja sen jälkeen tehtyjä sopimuksia.
- Sähköinen tiedoksianto tuli lakiin. Irtisanomisilmoituksen voi antaa tiedoksi myös sähköisesti, kun siitä ja heräteviestistä on sovittu kirjallisesti (13 a §). Lue tarkemmin alta.
- Aluksi määräaikainen, sitten toistaiseksi voimassa oleva sopimus on nyt mainittu laissa: sen voi irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan lopussa (4 §).
- Irtisanomisajan alkamista ei voi lykätä sopimuksella. Ehto, jonka mukaan irtisanomisaika voi alkaa vasta tietyn ajan kuluttua vuokrasuhteen alusta, on mitätön 1.10.2026 alkaen tehdyissä sopimuksissa (52 §).
- Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä 1.10.2026 alkaen tehdyissä sopimuksissa, ellei toisin sovita (68 §). Aiemmin muuttopäivä oli päättymisen jälkeinen arkipäivä.
- Uusi purkamisperuste: vuokranantaja voi purkaa sopimuksen myös muusta erittäin painavasta syystä (61 §).
Miten irtisanomisaika lasketaan?
Irtisanomisaika alkaa kulua sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on tehty eli ilmoitus on annettu vastaanottajalle tiedoksi (52 §). Päivällä kuukauden sisällä ei ole merkitystä: 2.3. ja 30.3. tiedoksi annettu irtisanominen päättävät vuokrasuhteen samana päivänä.
Esimerkki: irtisanomisilmoitus annetaan tiedoksi 12.3.2027, joten irtisanomisaika alkaa kulua 31.3.2027.
- Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasuhde päättyy 30.4.2027.
- Vuokranantajan irtisanoessa (3 kuukautta) vuokrasuhde päättyy 30.6.2027.
- Vuokranantajan irtisanoessa (4 kuukautta) vuokrasuhde päättyy 31.7.2027.
Jos ilmoitus menee perille vasta huhtikuun puolella, kaikki päättymispäivät siirtyvät kuukaudella myöhemmäksi. Anna ilmoitus siksi tiedoksi hyvissä ajoin ennen kuun loppua.
Miten irtisanomisilmoitus tehdään?
- Kirjallisesti. Sähköinen ilmoitus käy kirjallisesta, kun se on tallennettavissa ja toisinnettavissa (5 a §).
- Vuokranantajan ilmoituksessa on mainittava vuokrasuhteen päättymispäivä ja irtisanomisen peruste (54 §).
- Vuokralaisen ilmoitus annetaan vuokranantajalle tai sille, joka perii vuokran, mutta ei pankille. Syytä ei tarvitse kertoa, ellei irtisanominen laissa edellytä erityistä perustetta (54 §).
- Puolisoiden yhteinen koti: vuokralainen ei saa irtisanoa sopimusta ilman puolisonsa suostumusta (53 §).
Jos irtisanominen ei täytä näitä vaatimuksia, se on tehoton (54 §).
Mitä todisteellinen tiedoksianto tarkoittaa?
Irtisanomisilmoitus, purkamisilmoitus ja varoitus purkamisesta on annettava tiedoksi todisteellisesti (13 a §). Lähettäjän on siis pystyttävä osoittamaan, että vastaanottaja sai ilmoituksen ja milloin. Tapoja ovat esimerkiksi:
- vastaanottaja kuittaa ilmoituksen kirjallisesti, esimerkiksi sähköisesti pankkitunnuksilla
- kirje saantitodistusta vastaan tai haastemiehen tiedoksianto samaan tapaan kuin haasteen tiedoksiannossa
- uusi sähköinen tapa: ilmoitus lähetetään sovittuun sähköiseen kanavaan ja lisäksi heräteviesti toiseen sovittuun kanavaan, esimerkiksi sähköpostiin ja tekstiviestinä. Molemmista kanavista on pitänyt sopia yksilöllisesti ja kirjallisesti, ja ilmoituksen katsotaan tulleen perille kolmantena päivänä heräteviestin lähettämisestä, ellei muuta näytetä.
Tavallinen sähköposti ei siis riitä, ellei vastaanottaja kuittaa sitä tai ellei käytetä edellä kuvattua kahden kanavan menettelyä. Vuokrasopimuksen ehto, jonka mukaan irtisanomisen voisi antaa tiedoksi jollain muulla tavalla, on mitätön (13 a §).
Irtisanominen sähköisesti pankkitunnuksilla
Helppo Allekirjoituksen irtisanomisilmoituksen pohjalla irtisanoja täyttää ilmoituksen selaimessa, allekirjoittaa sen pankkitunnuksilla ja lähettää sen vastaanottajalle kuitattavaksi. Kun vastaanottaja kuittaa ilmoituksen omilla pankkitunnuksillaan, allekirjoitustodistuksesta näkyy kuittauksen päivä ja kellonaika. Hinta on 1,49 € allekirjoittajaa kohden, ja irtisanoja voi maksaa myös vastaanottajan osuuden, yhteensä 2,98 €. Jos vastaanottaja ei kuittaa ilmoitusta, toimita se jollain muulla todisteellisella tavalla.
Voiko määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanoa?
Pääsääntöisesti ei. Määräaikainen sopimus päättyy määräajan lopussa ilman irtisanomista (4 §), ja kesken määräajan sen voi irtisanoa vain laissa mainituissa erityistilanteissa (51 §). Tuomioistuin voi esimerkiksi antaa vuokralaiselle luvan irtisanoa sopimuksen, jos sairaus tai vamma muuttaa asunnon tarpeen tai vuokralainen muuttaa toiselle paikkakunnalle opintojen tai työn vuoksi. Vuokranantaja voi saada luvan, jos hän tarvitsee asunnon omaan tai perheenjäsenensä käyttöön syystä, jota hän ei voinut ottaa huomioon sopimusta tehtäessä (55 §). Osapuolet voivat myös sopia vuokrasuhteen päättymisestä.
Jos sopimus on voimassa ensin määräajan ja sen jälkeen toistaiseksi, sen voi irtisanoa päättymään aikaisintaan määräajan lopussa (4 §). Sääntö koskee 1.10.2026 ja sen jälkeen tehtyjä sopimuksia.
Irtisanominen vai purkaminen?
Irtisanomisessa vuokrasuhde päättyy irtisanomisajan kuluttua. Purkaminen päättää vuokrasuhteen heti, ja siihen tarvitaan laissa mainittu peruste. Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos vuokra jää maksamatta, asuntoa hoidetaan huonosti tai siellä vietetään häiritsevää elämää, ja 1.10.2026 alkaen myös muusta erittäin painavasta syystä (61 §). Vähäinen rikkomus ei oikeuta purkamiseen.
Muissa tapauksissa kuin vuokran maksamatta jättämisessä tai asunnon luvattomassa luovuttamisessa toiselle vuokranantajan on yleensä ensin annettava kirjallinen varoitus. Jos vuokralainen korjaa menettelynsä viipymättä, purkamisoikeutta ei ole (62 §). Vuokralainen voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos asunnon käyttäminen aiheuttaa ilmeistä vaaraa terveydelle (63 §). Purkamisilmoitus tehdään kirjallisesti, ja siinä mainitaan purkamisperuste (66 §).
Voiko vuokralainen riitauttaa vuokranantajan irtisanomisen?
Voi. Tuomioistuin julistaa irtisanomisen vuokralaisen vaatimuksesta tehottomaksi, jos sitä on vuokralaisen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana eikä irtisanomiseen ole hyväksyttävää syytä. Sama koskee irtisanomista, jonka perusteena on kohtuuton vuokrankorotus. Kanne on nostettava vuokrasuhteen aikana ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vuokralainen sai irtisanomisen tiedoksi (56 §).
Mitä tapahtuu vuokrasuhteen päättyessä?
- Muuttopäivä on vuokrasopimuksen päättymispäivä, ellei toisin sovita (68 §). Ennen 1.10.2026 tehdyissä sopimuksissa muuttopäivä on vanhan säännön mukaan päättymisen jälkeinen arkipäivä, ellei toisin ole sovittu: silloin puolet asunnosta jätetään vuokranantajan käyttöön, ja seuraavana päivänä asunto luovutetaan kokonaan.
- Vakuus on palautettava, tai sen pidättämisestä on ilmoitettava kirjallisesti perusteineen, viimeistään 14 päivän kuluessa vuokrasopimuksen päättymisestä tai sen jälkeisestä asunnon luovutuksesta (8 §).
Usein kysyttyä
Koskeeko uusi irtisanomisaika vanhoja vuokrasopimuksia?
Ei vuokranantajan irtisanomisajan osalta. Ennen 1.10.2026 tehdyissä sopimuksissa vuokranantajan irtisanomisaika on edelleen kuusi kuukautta, kun vuokrasuhde on kestänyt vähintään vuoden, ja muuten kolme kuukautta, elleivät osapuolet ole lain voimaantulon jälkeen sopineet toisin. Useimmat muut uudet säännökset, kuten tiedoksiantoa koskevat säännöt, koskevat myös vanhoja sopimuksia.
Voiko vuokrasopimuksen irtisanoa sähköpostilla?
Tavallinen sähköposti ei riitä, koska irtisanominen on annettava tiedoksi todisteellisesti. Sähköinen irtisanominen käy, kun vastaanottaja kuittaa sen esimerkiksi pankkitunnuksilla tai kun osapuolet ovat sopineet kirjallisesti sähköisestä tiedoksiannosta ja heräteviestistä (13 a §).
Pitääkö vuokralaisen kertoa irtisanomisen syy?
Ei. Vuokralaisen ei tarvitse perustella irtisanomista, ellei irtisanominen laissa edellytä erityistä perustetta. Vuokranantajan on aina mainittava irtisanomisen peruste (54 §).
Mihin päivään vuokrasuhde päättyy, jos irtisanon kuun lopussa?
Ratkaisevaa on, minkä kuukauden aikana ilmoitus on annettu tiedoksi. Jos vuokralainen antaa irtisanomisen tiedoksi 31.3., vuokrasuhde päättyy 30.4. Jos ilmoitus menee perille vasta 1.4., vuokrasuhde päättyy vasta toukokuun lopussa.