Lyhyt vastaus
Metsästysvuokrasopimuksella maanomistaja vuokraa alueensa metsästysoikeuden kokonaan tai osittain metsästysseuralle tai metsästäjälle (metsästyslaki 11 §). Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja allekirjoitettava, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii (12 §), ja käytännössä se kannattaa tehdä kirjallisesti aina. Siinä sovitaan ainakin vuokra-alue, riistalajit, vuokra-aika ja vuokra. Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu muuta, toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy irtisanomisen jälkeen metsästysvuoden lopussa 31.7. (13 §). Jos alue myydään, uusi omistaja voi irtisanoa sopimuksen, mutta jos hän ei tee sitä kolmen kuukauden kuluessa sopimuksesta tiedon saatuaan, sopimus jää voimaan (14 §).
Mitä metsästysvuokrasopimukseen kirjataan?
- Osapuolet: maanomistaja ja vuokralainen yhteystietoineen. Jos alueella on useita omistajia, kuten kuolinpesän osakkaat, kaikki merkitään sopimukseen.
- Vuokra-alue: kiinteistöjen nimet ja kiinteistötunnukset, pinta-ala ja tarvittaessa rajaus, jos vuokralle annetaan vain osa. Kiinteistön rajat ja tiedot näet esimerkiksi Metsäkartasta, jossa kiinteistön voi hakea tunnuksella ja alueen voi rajata kartalle.
- Riistalajit: koskeeko vuokra kaikkea metsästystä vai esimerkiksi vain hirvieläimiä tai pienriistaa.
- Maanomistajan oma metsästys: pidättääkö omistaja itselleen oikeuden metsästää alueella, esimerkiksi pienriistaa.
- Pyyntiluvat ja vieraat: saako vuokralainen käyttää aluetta hirvieläinten pyyntiluvassa ja yhteisluvassa sekä ottaa alueelle metsästysvieraita.
- Vuokra-aika: määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja alkamispäivä.
- Vuokra: määrä ja maksutapa, osuus saaliista tai maininta, että sopimus on vastikkeeton.
- Riistanhoito ja rakennelmat: passitornit ja ruokintapaikat sekä niiden poistaminen sopimuksen päättyessä.
- Muu maankäyttö ja vahingot: sopimus ei estä metsätaloutta, ja vuokralainen vastaa aiheuttamistaan vahingoista.
Helppo Allekirjoituksen metsästysvuokrasopimuksen pohjassa ovat nämä kohdat. Pohjan voi täyttää selaimessa ja ladata PDF:nä maksutta tai allekirjoittaa pankkitunnuksilla.
Pitääkö metsästysvuokrasopimus tehdä kirjallisesti?
Laki vaatii kirjallisen ja allekirjoitetun sopimuksen, jos jompikumpi osapuoli sitä vaatii (12 §). Kirjallinen sopimus kannattaa tehdä aina. Siitä näkyy myöhemmin, mitä alueesta, riistalajeista ja vuokra-ajasta sovittiin, ja seura tarvitsee tiedot vuokra-alueistaan esimerkiksi hirvieläinten pyyntilupaa hakiessaan.
Maanvuokrasopimus antaa oikeuden metsästää vuokratulla alueella vain, jos siitä on sovittu nimenomaisesti (11 §). Esimerkiksi pellon tai mökkitontin vuokralainen tarvitsee metsästykseen erillisen sopimuksen.
Kuinka pitkäksi aikaa metsästysoikeus vuokrataan?
Sopimus tehdään määräajaksi tai toistaiseksi (13 §). Määräaikainen sopimus päättyy sovittuna päivänä. Metsästysvuosi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. (4 §), joten vuokra-aika kannattaa sovittaa metsästysvuosiin, esimerkiksi 1.8.2027–31.7.2032.
Miten metsästysvuokrasopimus irtisanotaan?
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi irtisanoa milloin tahansa. Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu muuta, ratkaisee irtisanomisen ajankohta: vähintään kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppua tehty irtisanominen päättää vuokrasuhteen saman metsästysvuoden lopussa, myöhemmin tehty vasta seuraavan metsästysvuoden lopussa (13 §).
| Irtisanominen tehdään | Vuokrasuhde päättyy |
|---|---|
| 1.8.2026–31.1.2027 | 31.7.2027 |
| 1.2.2027–31.7.2027 | 31.7.2028 |
Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden, ellei sopimuksessa ole toisin sovittu. Poikkeus on alueen uusi omistaja (ks. alla). Sopimuksen voi kuitenkin purkaa heti päättyväksi, jos toinen osapuoli rikkoo sitä eikä rikkomus ole vähäinen. Vuokranantaja voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos vuokra jää maksamatta tai metsästysoikeutta käytetään väärin, ja vuokralainen, jos alue muuttuu olosuhteiden vuoksi metsästykseen soveltumattomaksi (13 §). Tee irtisanominen kirjallisesti ja niin, että pystyt näyttämään vastaanottajan saaneen sen.
Mitä tapahtuu, kun alueen omistaja vaihtuu?
Kauppa tai lahja ei päätä sopimusta itsestään. Uusi omistaja voi irtisanoa sen samoin kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, vaikka sopimus olisi määräaikainen. Jos hän ei tee sitä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun sai tiedon sopimuksesta, sopimus jää voimaan. Sopimus sitoo uutta omistajaa heti, jos luovutuskirjassa on määräys sopimuksen pysyvyydestä tai uusi omistaja on muuten hyväksynyt sopimuksen (14 §).
Vinkki seuralle: kun tila myydään, pyydä myyjää ottamaan kauppakirjaan maininta metsästysvuokrasopimuksen pysyvyydestä, tai tee uuden omistajan kanssa uusi sopimus. Uusi omistaja asuu usein muualla, joten sopimuksen voi allekirjoittaa sähköisesti ilman tapaamista.
Kuka allekirjoittaa, kun omistajia on useita?
Kun alue on kuolinpesän tai useamman henkilön yhteisomistuksessa, sopimuksen allekirjoittavat kaikki omistajat tai se, jolle muut ovat antaneet valtakirjan. Metsästysseuran puolesta allekirjoittavat ne, joilla on seuran sääntöjen mukaan oikeus kirjoittaa seuran nimi, esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri yhdessä.
Paperilla tämä tarkoittaa sopimuksen postittamista omistajalta toiselle. Sähköisesti jokainen allekirjoittaa omilla pankkitunnuksillaan omalta laitteeltaan, ja kaikki saavat valmiin sopimuksen sähköpostiinsa.
Pyyntiluvat ja yhteislupa
Hirvieläinten metsästykseen tarvitaan Suomen riistakeskuksen pyyntilupa (26 §). Luvan saaminen edellyttää, että hakijalla on käytössään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue: hirvenmetsästyksessä vähintään 1 000 hehtaaria ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä vähintään 500 hehtaaria (27 §). Seurat hakevat lupia usein yhdessä, jolloin lupa myönnetään yhteislupana (30 a §). Siksi sopimukseen kannattaa kirjata, että vuokralainen saa käyttää aluetta pyyntilupa- ja yhteislupahakemuksissa.
Paljonko metsästysvuokra on?
Laki ei määrää vuokran suuruutta, vaan osapuolet sopivat siitä vapaasti. Vuokra voi olla rahaa hehtaaria kohden, osuus saaliista, kuten hirvenlihaa, tai sopimus voi olla vastikkeeton. Myös vastikkeettomaan metsästysoikeuden luovutukseen sovelletaan metsästysvuokrasta säädettyä (11 §).
Näin allekirjoitatte metsästysvuokrasopimuksen sähköisesti
- Täytä metsästysvuokrasopimuksen pohja selaimessa. Lain mukaiset oletusehdot ovat valmiina, ja voit muuttaa niitä.
- Valitse Allekirjoita pankkitunnuksilla ja lisää allekirjoittajiksi kaikki omistajat sekä seuran nimenkirjoittajat sähköpostiosoitteineen.
- Maksa oma osuutesi tai kaikkien osuudet kerralla ja allekirjoita pankkitunnuksillasi. Muut saavat allekirjoituskutsun sähköpostiinsa.
- Kun kaikki ovat allekirjoittaneet, jokainen saa valmiin PDF:n ja allekirjoitustodistuksen sähköpostiinsa.
Hinta on 1,49 € allekirjoittajaa kohden ilman kuukausimaksua. Esimerkiksi sopimus, jonka allekirjoittavat kolme kuolinpesän osakasta ja seuran kaksi nimenkirjoittajaa, maksaa 7,45 €. Valmis sopimus toimitetaan sähköpostiin, ja palvelu poistaa sen palvelimelta 24 tunnin kuluessa, joten tallenna se seuran arkistoon.
Usein kysyttyä
Onko sähköisesti allekirjoitettu metsästysvuokrasopimus pätevä?
On. Metsästyslaki edellyttää kirjallista ja allekirjoitettua sopimusta vain osapuolen vaatimuksesta, eikä se määrää allekirjoitustapaa. EU:n eIDAS-asetuksen mukaan sähköiseltä allekirjoitukselta ei saa evätä oikeusvaikutusta pelkästään siksi, että se on sähköinen. Pankkitunnistautuminen osoittaa lisäksi, kuka sopimuksen allekirjoitti.
Tarvitaanko sopimukseen kartta?
Laki ei vaadi karttaa, mutta vuokra-alue kannattaa yksilöidä niin, ettei siitä jää epäselvyyttä. Kun vuokralle annetaan koko kiinteistö, kiinteistötunnus riittää. Kun vuokralle annetaan vain osa, kuvaa rajat sopimuksessa sanoin, esimerkiksi tien, ojan tai rajapyykin mukaan. Paperisopimukseen voi liittää myös kartan.
Voiko metsästysvuokrasopimuksen siirtää toiselle seuralle?
Ei ilman maanomistajan suostumusta. Vuokralainen ei saa ilman vuokranantajan suostumusta siirtää vuokraoikeuttaan toiselle eikä vuokrata metsästysoikeutta tai sen osaa edelleen (12 §).